Kellisiima

Mulla on ollut nyt pari vuotta missio löytää ns täydellinen kelluamppari mun 13-14' 7-8luokan lohikeppeihin. Mä käytän pääosin noissa vavoissa kevyttä skagittia vaihtokärkisenä ampparina ja pikkuspeytä. Noilla molemmilla on kuitenkin rajoitteita omassa käytössä. Skagitit ei ole kellukärjellä hääppösiä ja pikkuspeyt ovat joissain paikoissa turhan hankalia. Koska kokonaan kelluva siima on tietyissä oloissa vallan mainio ja kiva valinta olla toisessa vavassa kiinni, niin joku välimalli olis kiva olla.

Aiemmat kokeillut ko. genreen on ollu Airlon scandi, tactical steelhead ja SA:n UST. Näistä tactical steelhead on ollu lähinnä hakemaani, mutta pikkupätkän liian pitkä. Haluan siiman jossa on riittävästi potkua eikä liian hentoinen etukartio. Kartio ja paino/pituussuhde pitää myös olla sellainen, että siima toimii hitaallakin siimanopeudella ja kääntää pitkän perukkeen avoimellakin loopilla. Itse pidän kalassa aina mielummin liian "rajusta" siimasta kuin päinvastoin. Perukkeella ja omalla heittämisellä on sitten helppo säätää presentaatioo.

Uusiksi kokeilaiksi tälle vuodelle hommaan Visionin ACEn ja NARUn keveemmän lyhyemmän version. Vissun sainkin jo hommattua ja se on käytännön kokeilua joella vailla. Siitä sain kuitenkin jo ihan hyvät maistiaiset GoExpo messuilla jossa heitin sitä useammalla vavalla. Tai no, se oli kylläkin se F/I versio tosta siimasta. Kuitenkin siima jätti todella hyvän viban ja tuntui juuri minun tyyppiseltä klumpilta. No, palataan asiaan taas kun saan käytännön kokeet vauhtiin.

Silmät kiinni

Parit silmälliset sudit

Olen tässä viimeisen vuoden aikana ottanut asiakseni löytää erilaisia tapoja ja liimoja silmien kiinnittämiseen perhoihin. En oikein tiedä mistä moinen missio lähti liikkeelle, koska eihän perinteisellä epoksilla tai UV-liimalla kuorruttamisella mitään varsinaista vikaa ollut. Kuitenkin joku sellainen tunne tuli, että jotain uutta täytyy kehittää. Uudella tarkoitan siis uutta minulle. Kuten lähes kaikessa muussakin perhonsidontaan liittyvässä, uuden keksiminen on nykypäivänä todella vaikeaa ellei mahdotonta. Kaikki on jo tehty.

Pitkätukka liimanhaistelija.

Tässä alla on jokunen ajatus eri liimoista:

5-min Epoksi

+ Halbaa ja aina saatavilla
+ Suhteellisen kestävää
+- Suht painavaa ja imeytyy todella tehokkaasti hiukan lämmitettynä ns ytimeen asti.
- Haisee
- Täytyy aina sekoittaa satsi kerrallaan josta aina jää yli tai sitten loppuu kesken
- Voi olla mämmikourille kuten mulle hankala saada siistiksi jos ei ole mitään pyöritintä.
- Kovuus aiheuttaa esim veneenlaitaan osuessaan sen, että pää halkeaa.

Tykkään perinteisestä epoksipäästä varsinkin perhoissa joihin olen käyttänyt keinokuitua. Painavahko pää auttaa heittämisessä ja painaa keinokuituisen perhon pinnan alle.

Lisää epoksipäätä.

Loon UV. Thick

+ Erittäin helppo levittää ja laittaa sopiva määrä
+ Annostelu "nokkaa" tai pensseliä on erittäin helppo käyttää.
+ Tällä liimalla on helppo tehdä ilmavia ja keveitä "luotipäitä" koska liiman voi kovettaa ennen kuin se on imeytynyt ns läpi asti.
+ Kestävyys oikein kuivattuna ja tehtynä.
- Hinta.
- Kuivatuksessa saa olla tarkkana. Kunnon paisto (3min molemmin puolin) kynsistudiolla tai suora auringonpaiste on mulle toimivimmat tavat. Muuten jää takkuseks pinta.

UV-liima on aivan yliveto "karkkejen" tekoon.

Siisti, mutta ilmava luotipää onnistuu kätevästi UV:eella.

Kunnon tehokas uuni on kätevä peli näissä hommissa. Karkit kuivuu.

Geelipikis

+ Halbaa
+ Helppo laittaa silmän taakse tippa ja kiinnittää oikeaan kohtaan. Käytän usein tätä kun laitan silmän kiinni perhoon ennen kuorrutusta jollain muulla esim epoksilla, UV:lla tai LF:llä.
+ Pysyy tietyissä pehmeissä matskuissa kohtuu hyvin myös sellaisenaan, eli jos haluat mahdollisimman kevyen tavan kiinnittää silmät niin tolla se on tiettyihin matskuihin mahdollista. Esim flättiperhoihin hyvä tapa silmien kiinnitykseen.
- Ei kiinnity kunnolla koviin matskuihin.
- Saattaa sotkea sormia ja perhoa jos et ole tarkkana.
- Ei ole se kestävin vaihtoehto edes pehmeisiin matskuihin kiinnitettynä.

Esimerkiksi tähän dubbingipäiseen perhoon silmät kiinnittyy todella tiukkaan  geelipikiksellä ja sen voi halutessaan jättää tuollaiseksi. Useimmiten laitan tuohon päälle kuitenkin jotain.

Tähän pieneen perhoon isoille kaloille jätin silmät pelkällä pikiksellä kiinni jottei perhoon tulisi lainkaan ylimääräistä painoa. Geelipikis kiinnittyy craft furriinkin suhteellisen tehokkaasti.

Goop

+ Jenkeissä todella halbaa
+ Kiinnittyy todella tiukasti kiinni lähes mihin tahansa
+ Jää elastiseksi
+ Ehkä se paras tai ainakin kestävin tapa kiinnittää silmät ilman kuorrutusta. Flättiperhoihin siis erinomainen vaihtoehto.
- Tolla ei pysty tekemään mitään muotoa päälle
- On niin tahmaista tavaraa, että.
- Haisee.
- En ainakaan itse ole tätä Suomesta löytänyt?

Goopilla silmät pysyy suoraan bucktailissakin kiinni. Liitos on todella luja ja silmä ei irtoa ennen kuin itse bucktail on alta hajonnut.

Pysyy ku tauti.

Loctiten Hybrid

+ Halba
+ Erittäin luja ja elastinen.
+ Tekee todella tiukan liitoksen pienelläkin määrällä.
+ Todella helppo levittää ja käyttää
+ Toimii esimerkiksi dubbingipäitten liimaamiseen loistavasti ja on myös erinomainen valinta siimalooppejen liimaamiseen. Käytän tätä myös poppereitten liimaamiseen.
+ Ykkösliima myös täppäsilmien tekoon.
- Kuivuu hitaasti
- On sen verta litkua, ettei siistin "luotipään" teko onnistu vaikka pyörittelis perhoa penkissä vartin.
- Jättää hiukan mattamaisen pinnan.

Tähän dubbingipääpensseliin on kuorrutus tehty Hybridillä

Greaseflyt on kuorruteltu myös Hybridillä.

Liquid Fusion
+ Halba
+ Vesipohjainen ja vaaraton
+ Todella helppo vetää ohutkin kerros silmien päälle.
+ Oikeitten matskujen kanssa erittäin kestävä.
+ Match made in heaven Senyon Laser dubin kanssa
- Tarkka tavarasta... Osan matskuista tekee hauraaks ja kovaks. Osan kutistaa kuivuessaan. Itse käytän tota lähes pelkästään Senyon dubbingin kanssa.
- Kuivuu hitaasti.

Kevyt, mutta kestävä pää.

Aivan ehdoton liima Senyolla tehtyihin päihin. Tähän kun taas lyö sopivan kerroksen LF:ää niin kyllä kelpaa.

Bonustapa

Yksi ns. bonustapa lyödä silmät kiinni perhoon on tehdä ns. täppäsilmät. Silmän taustalle liimataan ensin pikaliimaa käyttäen esimerkiksi Lateral scale fläsää pätkä. Kun pikaliima on kuivunut ja fläsä on asettunut oikeaan kohtaan, laitetaan ohut kerros Hybridiä päälle. Kun liima on kuivunut voidaan silmä sitoa fläsäsuikaleesta perhon päähän. Itse käytän vielä liitoskohdassa tipan Hybridiä. Silmien tekoon voi käyttää muitakin matskuja kunhan se on kestävää ja venyvää.

Täppäsilmä Deceiverit.

Tossa siis jokusia vaihtoehtoja millä saa silmät pysyyn perhoissa kiinni. Kaikella on puolensa ja puolensa. Mä en ole kovinkaan hyvä käsitteleen noita litkuja joten moni saa varmasti niistä vielä enempi irti. Kokeilkaa ja hakekaa se oma juttu.

Housuja, paitoja...

Meno oli kun Dressmanin mainoksessa kun kävin Sportia-Pekassa Tommilta kyseleen uusia kahluuhousuja rengaskäyttöön.

Eli tarkoitus oli löytää housut, jotka ovat riittävän pitkälahkeiset, vahvaa kangasta ja leikkaukseltaan tilavat jaloista. Kävimme koko kaupan housut läpi eri kokoisina ja pähkäilimme sopivaa mallia. Vaikka olenkin ollut super-tyytyväinen Visionin housuihin ja ensimmäinen valinta olisi ollut Heavy Havut, niin tällä kertaa housuiksi päätyivät Simmsin Guidet.

Kyllä näillä kelpaa geddaa onkia!

Housut ovat todella pelkistetyt ja kuten spekseihin kuului, todella vahvaa kangasta jalkaosalta. Otin L-koon housut pidemmällä puntilla ja isommalla sukkaosalla. Kävin ne jo tossa testaamassakin saaristomerellä ja täytyy sanoo, että kerrankin meni ostos nappiin. Olivat juuri sellaiset housut mitä renkailuun kaipasin. Vaikka toisissa housuissani Vissun Kurissa ei mitään vikaa olekaan ja ne tulevat olemaankin minun ykköshousuni lohestushommiin, niin niiden tiukempi ja lyhyempi puntti on ollut hiukan huono tohon renkailuun. Pitkän päivän aikana pienetkin asiat alkavat tuntumaan ja riittävän pitkä ja tilava lahje on iso mukavuustekijä polskiessa. Myös tuo super-vahva kangas tuo luottoa sen suhteen, että tetsatessa metsän läpi rengas selässä ei oksat pääse puhkomaan housuja ainakaan niin helposti kuin ohkaisempien kanssa.

Puntti on oikeesti järeetä kamaa ja sauma on reiden päällä, joten uskon näiden olevan aika pitkäaikaiset housut.

Toisaalta taas nuo housut eivät vastaa omaa kuvaa kivoista housuista jokihommiin. Niissä leikeissä tykkään keveistä housuista, joissa on paljon taskuja. No, onpahan niihinkin hommiin nyt sitten varahousut valmiina ja vise versa sitten Kurat varalla renkailuun.

Ps. Käykäähän poikkeen Pekassa jos on housuntarvetta. Varsinkin isoille miehille siellä oli poistohintaan sopivia Simmsejä. Myös pirun hyviä niskoja ja satuloita sidontapuolella, streemuihin ja hauki/salttiperhoihin.

Rasiaa.

Mä oon pitkän aikaa miettinyt sitä, että minkälaisen perhorasian sitä hommais noilla salttiperhoille. Kaikenlaisia viritelmiä olen tehnyt joista osa on ollut varsin toimiviakin. Nyt kuitenkin Vision oli ratkaissut asian puolestani ja tehnyt Big Daddy nimisen, ison askin jossa on läpinäkyvä kansi ja vimpan päälle laadukas, lovetettu foami. Varsinkin tuo läpinäkyvyys on todella kiva omaan makuun koska sieltä voi helposti zuumailla jo valmiiksi perhoja.

Nyt on sitten laadukkaat rasiat jossa vaivalla tehdyt perhot säilyvät siisteinä ennen kun joku iso ja häijy kala ne tuhoaa.

Kylä ny kelpaa!

Roskakaloja...

Aina sillon tällön törmää termiin roskakala tai paskakala, kun taas toisia pidetään jalokaloina yms. Itse en ole moisiin lajeihin törmännyt. Eri kalalajeja ne vain ovat olleet ja yhtälailla tärkeitä ja hienoja luontokappaleita.

"Roskakalat" rivissä

Kalastuksen eri alueilla ja varsinkin perhopuolella on vielä tänä päivänäkin paljon ennakkoluuloja, väärää tietoa ja elitismiä, mikä johtaa noihin roskakala- yms. termeihin. Myönnän, että olen itsekin aikaisemmin tähän syyllistynyt. Hyvänä esimerkkinä on kotimainen huippusaalistaja hauki ja sen perhokalastus. Aikoinaan jos siiman päähän ei osunutkaan pulskea laitoskirre tai taimen vaan hauki, niin johan harmitti. No nyt kun olen aktiivisesti haukea perholla kalastanut, on mieli hiukan muuttunut. Hauki on uljas peto, jonka perhokalastuksessa riittää opeteltavaa ja kokeiltavaa loppuelämäksi. Hauki osaa olla vaikea, helppo ja kaikkea siltä väliltä. Haukea perholla kalastaessa myös saa sen sorttista visuaalista herkkua, mitä ei vain muista kotimaisista kaloista saa. Kun iso hauki lähtee kaislan vierestä perhon perään ja rysäyttää siihen kaikin voimin, täytyy kalastajan olla koomassa ellei siitä saa kunnon sykäyksiä! Hauki on myös erinomainen ruokakala sopivan kokoisena ja kylmästä vedestä pyydettynä. Itseasiassa tällä hetkellä minun lempparikala ruuanlaittoon.

Humpsista vaan. Iso hauki nappas. Nämä kuuluu päästää takaisin .

Yks tai kaks pari kilosta on kiva laittaa pannulle.

Maailmalta on löytynyt paljon muitakin "roskakaloja", joista on muodostunut minulle suoranaisia pakkomielteen kohteita, kuten esimerkiksi chum-lohi, joka on yksi viidestä tyynenmerenlohilajista. Kala, jolla on lähinnä kiusankappaleen maine, on osoittautunut yhdeksi hienoimmista kaloista mitä perholla voi joesta pyytää. On vain täytynyt perehtyä aiheeseen ja opetella kalastamaan niitä oikein ja oikeista paikoista. Chumin kalastuksen riemut on löytänyt moni muukin suomalainen lohimies lähivuosina ja on ollut suuri kunnia olla monen uuden chumiaddiktin matkassa mukana jakamassa sitä vähää tietoa mitä minulta aiheesta löytyy. Tai tieto on väärä sana. MUTU on parempi. Chumi on ollutkin monen steelhead-oppaan salainen intohimon kohde jo pitemmän aikaa. Ei ole nimittäin yksi eikä kaksi kertaa kun on törmätty ammattilaisiin onkimassa samaa poolia työpäivänsä jälkeen. "They are just so much fun!" .

Laadun tae chumeissa.

Mean and clean fighting machine!

Toinen hyvä esimerkki on jack crevally, josta linkkaankin mainion videon tähän perään. Siinä Key Westissä toimiva huippuopas Bear Holeman puhuu aiheesta. Mielestäni nerokkaimpia sitaatteja pitkään aikaan on Bearin videolla sanoma lause vapaasti suomennettuna " Porukka lentää Seychelleille kalastamaan GT:ä mutta eivät suostu heittään jackille? Selitäppä se? GT:eet on bad ass kaloja, mutta nekin on vaan jackejä ei sen kummoisempia? Catch a jack, man. Do it!" On siinä paljon muutakin hyvää juttua, joten video kannattaa kuunnella ja katsella tarkkaan. Pinnassa menevän perhon heittäminen jackeille on hienoimpia juttuja, mitä perhovapa kädessä voi tehdä. Piste.

https://vimeo.com/112123017

Gangsteri

Tarinan opetus ei ole sitten muuten näiden perinteisempien perholajien dissaus. Mä todella nautin monen perinteisen lajin kalastuksesta, siitä ei ole kyse. Kyse on lähinnä siitä, että suosittelen avaamaan silmät, kokeilemaan ja seuraamaan omaa sydäntä eikä stereotypioita. Monet ennakkoluulot ovat helposti voitettavissa, kun vain jaksaa mukautua vallitsevaan tilanteeseen ja hiukan katsoa asioita boksin ulkopuolelta. Sitten kun tuon pystyy tekemään, niin voi löytää vaikka mitä sydäntä pysäyttävää kalastusta. Kannattaa ottaa ilo irti siitä mitä tarjotaan eikä kiukutella jos ei se hienoakin hienompi kohdekala satukaan olemaan paikalla tai purulla. Otetaan ne eri lajit ja mieltymykset sellaisena kuin ne oikeasti on, eli rikkautena eikä leimata roskaksi.

Pääkohteet oli kadoksissa joten päätimme tehdä jotain muuta... Kivaa oli joten peukku sille!

Silmät auki ja siimat kireelle.

Nettikauppaa

Mä olen jonkin sortin addikti ostamaan ja tilaamaan varsinkin perhonsidontatavaraa netin kautta. Vaikka mielelläni vierailen paikallisessa kivijalassakin (Sportia-Pekka) niin tossa netin kautta tilaamisessa on jotain niin helppoo ja vaivatonta. Pari napinpainallusta ja tavarat pamahtaa lähipäivinä postiluukusta sisään. Helppoo ku hengittäminen! No, tavallaan liiankin helppoa, koska välillä lähtee lapasesta ja pahasti. Tulee tilattua paljon kaikkea mitä ei välttämättä tarvitse. Varmaankin tuttu tunne monelle?

Epämääräinen läjä, epämääräistä tavaraa :)

No, onhan tuossa tietysti muitakin huonoja puolia kuten se, ettet pysty itse valitsemaan tavaraasi. Varsinkin luonnonmatskuissa kuten häkilät, bucktail, kettu, jne on todella tärkeää saada juuri sen tyyppistä matskua kun on itse hakemassa ja jättää skeidat hyllyyn. Onneksi tässä suhteessa kehitystä on tapahtunut paljonkin ainakin kotimaisissa nettikaupoissa. Ainakin kolme suosikkiani Mistpool, HSC ja Ruoto omaavat sen verta ammattitaitoista porukkaa että he osaavat saateviestin perusteella valita sopivat tavarat kirjekuoreen. Aika huoletonta touhua siis tuokin. Toki eihän tuokaan ensiluokkainen palvelu sitä kokonaan korvaa kun itse pääset marssimaan hyllyille ja valitsemaan tavarasi.

Koitan siis mahdollisuuksien mukaan tukea ja tilata kotimaasta tavarani. Poikkeuksia kuitenkin löytyy kuten bulkkimäärät Gamakatsun ja parin muun valmistajan merikoukkuja joita ei vaan saa Suomesta, ainakaan järkevään hintaan. Näitä ostaessa käytän pääosin hovikauppaani Miller's Fly Shoppia jonka kanssa toiminta on ollut jo vuosikaudet aivan priimaa. Tosin kallistuneiden postimaksujen vuoksi hekään eivät voi enään ilmaista postia vanhalle mantereelle tarjota. Myös Ebayn kautta löytyy järkeviä ja hyviä myyjiä, mutta sielä saa kyllä olla tarkkana.

Eiku siis shoppaileen porukalla!! Kevät ja avovedet ovat aika lähellä jo.

Ps. Hatunnosto HSC:n jengille hienoista uusista sivuista!

Lyhyt avautuminen koukuista

Muita juttuja viimeistellessä ajattelin hiukan purkaa paineita koukkujen suhteen. Tässä kun on itsellä sellainen pikku ison kalan koukkuprojekti päällä ja noita helevetinmoisia 4/0 - 8/0 ankkureita plärätessä tuli mieleen yksi suurimpia pettymyksiä koukkujen suhteen.

Nämä ei sinttejen kanssa väänny. Hyvä jos vääntyvät edes pihdeillä...

Kyseessä on Tiemcon 811S suolaisen veden koukku. Koukkua markkinoidaan nimenomaan salttikoukkuna ja extra strongina. No, siinä kohtaa ovat kyllä osuneet oikeaan, että koukku kestää ruostumatta hyvin suolapitoista vettä, mutta metsään ollaan menty totaalisesti sen suhteen, että koukku kestäisi minkäänlaista kovempaa kalastuskäyttöä. Pohjaosumista menee heti kärki piloille ja kalan kanssa koukku katkeaa todella helposti mutkasta. Siis totaalinen fiasko!

Paska

Extra strong my ass!

Harmittavinta tässä on ollut se, että alkuun tuli paljonkin sidottua noihin ilman testejä ja uskottua markkinamiesten puheita koukuista. Samoin se, että oppi ei oikein meinannu mennä paksuun kaaliin vaan käytin koukkuja liian pitkään. Käytettyäni kokoja #6, #4 ja #2 useita ja menetettyäni monta kalaa ja hermoni, näitä koukkuja ei enään omaan askiini tule yhtään. Jokunen failure menee aina satsin piikkiin, mutta kun useasta rasiasta sidotuille käy samanlailla alkaa käymään selväksi, että kyseessä on vaan huono tuote. Mikäs onkaan sen ihanampaa kuin ihmetellä miksi kolme tälliä putkeen ei tartu, hektisen albiekalastuksen aikana ja huomata, että koukku menikin poikki jo siinä ekassa tällissä. Siinä sitten perhoa vaihtaessa menettää pari shottia ja kun oot saanu uuden tilalle homma on ohi ja loppupäivä vedellään tyhjää... Aivan ihanaa! Toi kun oli vielä vahinko ja luulin jo ko. koukut rasiasta heivanneeni!

Hauskaa näissä eri koukuissa onkin, että esim tämä kuvan pieni "munakoukku" Gamakatsulta on satakertaa kestävämpi kuin 811S ja aivan tajuttoman tasalaatuinen koukku. Hintakin on murto-osa tosta Tiemcosta ja silti homma rokkaa.

Huippuluokan pikkuperhokoukku. Gaman C14S. Kuvassa pikkuinen #4

Tarinan opetus on, että muistakaa testata koukkunne. Se että vääntää jokusen koukun poikki boksista on pieni rahan menetys siihen suruun mitä tommosesta fiaskosta voi seurata.