Vuonna 2007 tein perhourani parhaan ostoksen kun ostin käytettynä Ruotsista Visionin 9/10 XLA-kelan. Maksoin rullasta muistaakseni alle satasen ja siinä tuli vielä pohjat ja Sufixin rannari mukaan. Siinä hetkessä ajattelin, että ei toi kela varmaan kummoinen ole kun siitä noin halvalla luovutaan. Olin kyllä toki käynyt rullaa paikallisessa liikkeessä ennen ostoa hypläämässä ja pikaisella hypläyksellä se olikin mennyt sinne "panisin" lokeroon likaisessa mielessäni :) .
Ekalle retkelle lohihommiin kela pääsikin jo heti samana kesänä ja huomasin kuinka hyvin rulla sopii omaan käteen vaikkakin sen hetken vapoihin se oli hiukan kevyt. Siitä hetkestä alkaen kela on kulkenut minun matkassa ympäri maailmaa ja olen käyttänyt sitä alle 14jalkaisten kaksikätisten ja 8-11luokkasissa yksikätisissä ja se on omaan makuun sopinut niihin erittäin hyvin. Kelan kahva on yksi parhaista omaan hanskaan mitä on vastaan tullut ja jarrunsäätönuppi ja jarrunsäätöalue on juuri minun makuun. Jarrusta kun vielä lähtee kunnioitettava määrä forcee niin kelpaahan tuolla onkia.
No, mites sitten se tärkein, eli kesto? Sanotaanko näin, että kelalla on näin Suomen mittakaavassa saatu todella paljon kalaa ilman yskäsyn yskäsyä! Tämä on minulle hyvin erikoista, koska mulla on tunnetusti sattunut ja tapahtunut rullien kanssa vaikka mitä ja noita kolme kertaa kalliimpia keloja mistä myös toki tykkään on takuussa käytetty useampaankin kertaan. Kelan saalisrepertuaariin kuuluu esim. kaikki tyynenmerenlohet ja atlantilaisia, false albacoree, bonefishiä, baby tarpoonia, haukia, jackejä, jne, jne... Kela on siis todella laitettu koville ja minä vielä tykkään käyttää kohtalaisen kovaa jarrua kalojen kanssa joten rulla ei ole pyörinyt ns "tyhjillä". Viimeisin tikki tämän mahtavan kalakamun CV:seen tuli kun se otti taas vastaan kovan luokan koirankoulutusviikon, eli suomeksi upean viikon Chum-lohen ongintaa Kanadassa. On se toki niitä viikkoja ennenkin kestänyt, mutta nyt tämä oli se viimoinen niitti joka sai minut moisen ylistyskirjoituksen tekemään.
Tietysti kaikesta löytyy myös niitä huonoja puolia. XLA:n kohdalla esim puola sais olla omaan makuun hiukan "mid-arborimpi" jotta siimaa mahtuisi paremmin. Toisaalta kun siirryin käyttämään ohuita pohjia on tuokin ongelma ollut triviaali. Kelassa on myös jonkin verran "joustoa" joten mitään super kovaa vinssaamista se ei kestä. Kuitenkin mitattuna kela alkoi vasta kinnaamaan n. 2kg vastuksen alla ja itse en ikinään moisilla voimilla suoraa vinssaamista harrasta.
Ehkä minulle on sattunut se kuuluisa hyvä yksilö, mutta joka tapauksessa tuo kela on ollut aivan yliveto ja paras ostos mitä itse olen tehnyt. Kiitos vaan Visionin pojille hienosta tuotteesta ja oikein hyviä eläkepäiviä XLA-sarjalle, koska kuulemani mukaan kyseistä kelaa ei enään valmisteta :(
Lopuksi pieni kuvakollaasi Xlaan seikkailuista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti